Konehuone

 Köpin kädet heiluivat. Etusormen pyörittäminen ilmassa pystyssä tarkoitti pumppua. Sormi piirsi samalla kuvitellun virtauksen suunnan pyöriessään. Avasin suuni sanoakseni jotain. Koneiden metelin paine tuli suuhun, kuuluen kohinana peltorien peittämissä korvissa. Köpin etusormet menivät samalla ristiin venttiilin merkiksi. En sanonut mitään. Nyökkäsin. Yritin muistella miltä raitis ilma tuoksui. Nyt nenään tuli konehuoneen öljyinen lämmin haju ja korvissa soi talon kokoisten koneiden ikuiselta tuntuva marssi. Köpi jatkoi pyörittäen ilmassa kuvitellun venttiilin auki. Nosti sormen ylös huomion merkiksi, ja otti näkymätöntä venttiiliä vartin takaisin kiinni päin. Sormi lähti seuraamaan nesteen kulkusuuntaa. 

Mutkan ja läpiviennin jälkeen oikea käsi jäi tekemään isompaa kehää, etusormen ollessa pystyssä kuin antenni. Köpin vasen käsi syötti tavaraa separaattoriin sisään hitaasti, oikean pyöriessä vinhasti, kuvaten separaattorin pyörimistä. Minua huimasi. Mietin rumpalia. Pääkone marssi taustalla kuin neukkuarmeija.